ROSATOMIN SUURISUUNTAISET HANKKEET EIVÄT EHKÄ TOTEUDU KOSKAAN
HANHIKIVI ON JO 12 VUOTTA MYÖHÄSSÄ
Mikä on Hanhikiven takana oleva Rosatom?
Venäjän Rosatomista on tullut maailman johtava ydinreaktorikauppias, koska länsimaiden yhtiöt ovat joutuneet sekä teknisiin että taloudellisiin ongelmiin. Ydinvoima ei kerta kaikkiaan ole sijoittajille kannattavaa liiketoimintaa, mikäli valtiot eivät tue merkittävästi, niin kuin Citibankin analyytikot totesivat jo vuonna 2009. Siksi Isossa-Britanniassa rakennetaan valtion massiivisten tukien siivittämänä kiinalais-ranskalaista Hinkley Point C -ydinvoimalaa. Yleensä ydinvoiman tuet on piilotettu epäsuoriin subventioihin joka käänteessä rakentamis-, tuotanto-, onnettomuus- ja jätehuoltovaihetta.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Rosatom on vahvistanut otettaan uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi Venäjän ulkopuolella. Yhtiön ulkomaantulot ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa. Rosatomilla oli oman ilmoituksensa mukaan vuonna 2018 vireillä 36 reaktoriyksikön rakentaminen 12 maassa. World Nuclear Associationin (Maailman ydinvoimayhdistyksen) mukaan venäläisyhtiöllä on käynnissä kotimaan ulkopuolella seitsemän yksikön rakentaminen viidessä maassa: yksi Kiinassa, kaksi Valko-Venäjällä, kaksi Intiassa ja yksi Bangladeshissa (toisen yksikön aloitus on käynnissä) ja yksi Turkissa. Tämän lisäksi Rosatomilla on alustavat työt käynnissä Suomessa ja Unkarissa. Aiesopimuksia atomimyllyjen rakentamiseksi on allekirjoitettu ainakin Armenian, Kiinan, Egyptin, Intian, Iranin ja Uzbekistanin kanssa.
Rosatomin liiketoimintastrategiassa on käytössä kaikki diplomaattiset, poliittiset ja taloudelliset kiihokkeet. Koska ydinvoimaloiden rakentaminen on runsaasti pääomia vaativaa, venäläiset tarjoavat aina muhkean rahoituspaketin, jopa 90 % laitosten kustannusarvioista, ydinvoimalatarjouksen mukana. Venäjällä on tapana käyttää kaikki kansainväliset atomivoimakonferenssit, kaupalliset tapahtumat – kuten Venäjä-Afrikka-kokoukset – ja valtiovierailut Rosatomin liiketoimien edistämiseen.
Rosatom on entinen Neuvostoliiton atomivoimaministeriö, mitä virkaa se Venäjällä pitkälti edustaa edelleenkin, vaikka onkin nykyisin valtionyhtiö. Presidentti Vladimir Putin on osallistunut aktiivisesti esimerkiksi Turkin ydinvoimalan, Akkuyun rakentamisen aloittamisjuhlallisuuksiin. Rosatom ei ole vain ydinvoimalakauppias, vaan konsernin toimialaan kuuluvat mm. kaivosteollisuus, ydinpolttoainetuotanto, atomiaseteknologia, lääketieteelliset laitteet, ydinjätehuolto ja sekä sotilaallisen että siviiliatomijätteen jälleenkäsittely. Ydinpolttoaineen myyminen tytäryhtiö Tenexin kautta pitkäaikaisin sopimuksin lienee konsernin kannattavinta liiketoimintaa. Kaikessa Rosatomin bisneksessä on mukana Venäjän valtion tuki tavalla tai toisella.
Rosatomin merkitystä ja asemaa kuvastaa se, että joulukuussa 2018 presidentti Vladimir Putin siunasi lain, jonka mukaan Rosatomille annettiin valtuudet kehittää ja hoitaa Pohjoisen jäämeren reittiä (en Northern Sea Route, NSR). Valtion atomiyhtiölle annettiin oikeudet suunnitella ehdotuksia valtion politiikaksi, jolla kehitetään Pohjoisen jäämeren reittiä ja tehdään siitä kestävällä tavalla toimiva. Rosatom osallistuu jopa navigoinnin varmistamiseen. Yhtiö saa tälle jäämeritoiminnalle täyden Venäjän valtion rahoituksen. Rosatomille on annettu lain myötä oikeus allekirjoittaa kaikki sopimukset koskien Pohjoisen jäämeren satamia ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Esimerkiksi Rosatomin ensimmäisen kelluvan ydinvoimalan lauttarakenteet on valmistettu Pietarissa ja ydinteknologia on asennettu Kuolan niemimaalla. Se on kuljetettu Murmanskista Jäämeren kautta määräsatamaansa. Sen on tarkoitus aloittaa energiantuotanto tänä vuonna.
Hanhikivi 1:n kivinen tie
Hanhikiven ydinvoimalan tie vaikuttaa todella kiviseltä. Sen rakentamisen aloittaminen on jo moneen kertaa siirtynyt pääasiassa hallinnollis-teknisistä syistä. Suomen Säteilyturvakeskus, Stuk ei ole ollut tyytyväinen konsortion ja Rosatomin asiakirjoihin. Vuonna 2018 puhuttiin virallisestikin Fennovoiman hankkeen sähköntuotannon aloittamisesta vuonna 2028 – alun perin sähköntuotannon piti alkaa vuonna 2024. Ongelmia Stukin kanssa oli jo vuonna 2017. Osin syynä on turvallisuusvaatimusten kiristyminen Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Voimalan piti ensimmäisen lupauksen mukaan olla käytössä vuonna 2017.
Rosatomilla on täysi työ yrittäessään hoitaa lukuisia ulkomaanvirityksiä, joten ilmeisesti Hanhikivi 1:teen ei ole riittävästi aikaa. Lisäksi Fennovoiman suomalaiset osakkaat (suuri osa pienten, köyhien kuntien energiayhtiöitä) – Fortumia lukuun ottamatta – ovat täysin kokemattomia suuren ydinvoimahankkeen toteuttamisessa. Oman ongelmalisänsä siihen tuo venäläinen kumppani. Toisaalta, eivät nämä atomihommat näytä sujuvan eurooppalaisenkaan kumppanin kanssa – kuten Olkiluoto 3 osoittaa.
Fortumilla ei tunnu olevan kovinkaan suurta intressiä edistää Hanhikiven hanketta, johon se kiristettiin mukaan. Yhtiö on jo mukana toisessa atomikatastrofihankkeessa, Olkiluoto 3:ssa. TVO:n mankala-osakkaana valtio-omisteisen energiayhtiön pakko ostaa 25 % OL3:n tuottamasta sähköstä, joka tulee olemaan kalliimpaa kuin pohjoismaisen sähköpörssin, Nordpoolin sähkö.
Valtion pääomistaman Fortumin strategia näyttäytyy muutoinkin hieman hämäränä saksalaisen hiilivoimayhtiö Uniperin ostoineen. Hallituksella taitaisi olla omistajaohjauskeskustelun paikka. Joidenkin arvioiden mukaan Uniper-kauppa on osa Hanhikiven Venäjä-koplausta, koska saksalaisfirman tytäryhtiö Unipro omistaa Venäjällä viisi suurta voimalaa, jotka tuottavat noin 5 % maan energiasta. Voimalat toimivat kaasulla ja kivihiilellä sekä yksi ruskohiilellä. Fortum pääsee kaupalla laajentamaan toimintaansa Venäjän markkinoilla, vaikka se ei saanutkaan havittelemiaan vesivoimaloita. Venäjän monopolin vastainen viranomainen hyväksyi Uniperin venäläisen tytäryhtiön Unipron suomalaiskaupan marraskuussa 2019.
Edessä toinen Olkiluoto 3
Hanhikivi 1:n voimalahankkeen tähdet ovat samassa asennossa kuin Olkiluoto 3:n. Piti saada edullinen voimala avaimet käteen -periaatteella, reaktori on uuden polveen pilotti ja asialla on rakennuttaja, jolla ei ole juurikaan kokemusta kansainvälisistä atomihankkeista. Hanhikivi 1 on ongelmallisempi, koska se rakennetaan aivan uuteen voimalapaikkaan eikä sen suomalaisilla omistajilla ei ole mitään kokemusta suuresta, kansainvälisestä ydinvoimalahankkeesta.
Venäläisillä on ollut suuri mielenkiinto saada Hanhikiven voimala valmiiksi, koska siitä piti tulla Rosatomin pääsylippu länsimaisille markkinoille. Ranskalaisillakin oli mahtava tahto saada OL3 pikaisesti ja edullisesti valmiiksi – mutta toisin kävi. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että venäläisillä ei näytä sittenkään olevan erityistä mielenkiintoa Fennovoiman voimalaa kohtaan, koska asiaan ei ole paneuduttu. Rosatomilla on vireillä monia hankkeita, joista suuri osa takkuilee. Lisäksi projektit Aasiassa lienevät melko kannattavia. Ydinvoimalle saadaan muutenkin paremmin myönteistä vastakaikua Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, jossa ei-niin-demokraattisten hallitusten kanssa voidaan hoitaa sujuvasti liiketoimintaa ja harjoittaa sopivaa vaikuttajaviestintää eli atomipropagandaa, jossa atomivoima yhdistetään länsimaiseen elintasoon.
Sekä ”Euroopan atomirenessanssiksi” vahvasti EU:n tukemana kehitetty Arevan EPR-reaktori (OL3) että Rosatomin uuden polven VVER-1200 (Hanhikivi 1) ovat pilottireaktoreita, joita on ollut vaikeaa saada hyväksytyiksi ja rakennetuiksi. Esimerkiksi Ison-Britannian ydinturvallisuusviranomaiset eivät hyväksyneet Arevan EPR-reaktoria pilottimuodossaan, joka on rakenteilla Eurajoella. Etelä-Englantiin rakennettava Hinkley Point C on vahvasti korjattu EPR. Siellä iloitaankin siitä, että vihdoinkin ollaan saamassa atomimiilu, joka ei ole prototyyppi. Vuotaneet Hinkley Point A (suljettu) ja B (suljetaan 2023) olivat Britannian ydinvoimateollisuuden pilotteja.
Kuten Arevan EPR, Rosatomin VVER-1200 on osoittautunut teknisesti ongelmalliseksi. Ensimmäinen rakennettiin Novovoronezhin ydinvoimalaan. Se jouduttiin kuitenkin sulkemaan vuonna 2016 kahden ja puolen kuukauden jälkeen oikosulun vuoksi. Rosatom yritti pitää asian pois julkisuudesta, mutta ei onnistunut siinä. Kyseessä saattoi olla hyvinkin vakava tekninen ongelma eikä vain pieni mekaaninen probleema. Lopulta Rosatomista tiedotettiin, että reaktorin jäähdytysjärjestelmässä on ongelmia. Yhtiön mukaan se on modernisoinut Venäjällä rakenteilla olevat VVER-1200 -reaktorit Leningradin ydinvoimalassa ja toisessa Novovoronezhin ydinvoimalayksikössä sekä Valko-Venäjällä.
Hanhikiven voimalatoimittaja, Rosatomin tytäryhtiö Raos Project ilmoitti vuonna 2018 uudesta aikataulusta. Fennovoiman toimitusjohtaja Tomi Hemminki sai käytännössä potkut vuonna 2019 joko siksi, että oli arvostellut projektin myöhästymistä tai/ja siksi että oli itse viime kädessä vastuussa siitä. Yhtiö on ryhtynyt organisaationsa uudelleenjärjestelyihin. Rakentamisen kerrotaan alkavan vuonna 2021. Hanhikiven voimalan referenssilaitos on Leningrad 2 Sosnovy Borissa.
Fennovoima vannoo projektin maksavan edelleenkin noin 7 miljardia euroa. Hinta-arvio on pysynyt samana vuodesta 2014 lähtien, vaikka hanke on ainakin neljä vuotta myöhässä ja sen tekniset ongelmat ovat suuret. Kyse on enää siitä, ymmärtääkö ja pystyykö joku puhaltamaan pelin poikki, vai halutaanko Hanhikivi 1:stä jopa Olkiluoto 3:a suurempi atomikatastrofi?
Maarit Nermes
Kirjoittaja on tutkiva toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut mm. ydinvoimataloutta käsittelevän Avustetut atomimyllyt -kirjan. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja digitaalisen median luonnontieteiden kandidaatti.
Aiheesta on tulossa tammikuussa 2020 laajempi sähköinen kirjanen (epub), jonka voi ladata ilmaiseksi kustantajan sivustolta: www.nomerta.net. Lisätietoja: info@nomerta.net.